Lippukunta
Jyväskylän Metsänkävijät
on vuonna 1933 perustettu poikalippukunta, lyhyesti JyMe. JyMe on verrattain pieni lippukunta, tällä hetkellä aktiivisia jäseniä on kuutisenkymmentä. Pienestä koosta on hyötyä; kaikki tuntevat hyvin toisensa ja lippukunnassa on tiivis yhteishenki. Lippukunnan kokoustila, kolo, sijaitsee Mäki-Matissa ja partiokämppä saunoineen Taka-Keljossa Sallaajärven rannalla.
Haluatko liittyä Jyväskylän Metsänkävijöihin? Tässä linkki jäsenhakemukseen.
Jyväskylän Metsänkävijöiden kannatusyhdistys
tukee Jyväskylän Metsänkävijöiden toimintaa varainhankinnan avulla sekä hallinnoi ja huoltaa käytössämme olevia kiinteistöjä. Kaikki jymeläisten vanhemmat, sukulaiset, ystävät ja tuttavat ovat tervetulleita Jyväskylän Metsänkävijät tuki ry:n jäseniksi. Jäsenyys ei velvoita jäsenmaksun (40 €) lisäksi, mutta kaikki apu yhdistyksen toiminnassa on aina tervetullutta.
Mikäli sinua kiinnostaa tulla tukemaan tekemällä tai lahjoittamalla poikien harrastusta, se on mahdollista, ja siitä olisi luonnollisesti paljon iloa kaikille. Kyselyt: Tero Maaniemi p. 040 552 8264 tai tero.maaniemi@gmail.com
Haluatko liittyä kannatusyhdistykseen? Jäsenhakemus löytyy tästä.
Perinteet ja tunnukset
Kuten kaikilla partiolippukunnilla, on myös Jyväskylän Metsänkävijöillä perinteitä ja tunnuksia, joista useimmat juontavat juurensa lippukunnan perustamisvuoteen, 1933.
-
Huivi
Partiolaisen tuntee kaulassa keikkuvasta partiohuivista. Partiohuiveja on monen värisiä ja kokoisia; meillä huivi on kaksivärinen, sinivalkea. Useimmiten väreistä toinen on muuttunut harmaaksi. Mänkijähuivin lippukunnan jäsen saa partiotaipaleensa alussa.Sinivalkeasta huivista tuntee myös metsänkävijän, sillä kaikilla Metsänkävijälippukunnilla huivi on samanlainen. Suomessa Metsänkävijöitä on monta. Lue täältä kuinka monta ja mistä mänkijät ovat oikein peräisin.
-
Karhu
Karhu on suuri ja jalo eläin. Karhu on iso, ruskea ja se syö marjoja. Samalla se on myös kaikkien metsänkävijöiden tunnuseläin. Karhu kuvastaa luonnossa liikkumista ja luonnon tuntemista.Metsänkävijöillä leirejä koristavat usein sammalkarhut. Karhu näkyy myös JyMen lipussa sekä partiopaitaan kiinnitettävässä metsänkävijämerkissä.
-
Huuto
Partiossa on tapana huutaa. On kiitoshuutoja, kannustushuutoja ja kaikenlaista muuta spontaania älämölöä. Yleensä myös jokaisella lippukunnalla on oma huutonsa, jonka kajauttamalla kerrotaan muille, että hei, täällä me nyt ollaan.
Metsänkävijähuuto ei avaudu helposti uudelle kuulijalle, sillä se on varsin ovela:
Ali viivoo,
Ali veivoo,
Ali viivoo, veivoo vum!
Viti Met
Viti Sän
Viti Kävi
Viti Jät
Viti Metsänkävijät, hei! -
Lippu
Jyväskylän Metsänkävijöiden lippu on vanha. Niin vanha, että sininen on aikojen saatossa muuttunut lähemmäksi vihreää. On siinä muutama paikkakin. Lippu on kuitenkin rakas, ja se on elämänsä aikana kokenut monta hienoa partiomarssia ja partiolupauksenantoa.
-
Historiaa
Jyväskylän Metsänkävijät perustettiin vuonna 1933. Lippukunnan perustaja Yrjö Ension mukaan mänkijät aloittivat talviretkeilyn ensimmäisinä Jyväskylässä, sillä aikaisemmin sitä ei ollut katsottu tarpeelliseksi.
Lippukunnan perustamisen aikoihin partiorintamalla oli kaksi valtakunnallista partiopoikaliittoa ''siniset'' ja ''ruskeat''. Jyväskylässä ei 1930-luvulla ollut ''ruskeita'', joten Jyväskylään muuttaneiden yksinäisten susien oli käännyttävä sinisiksi. Oulun Metsänkävijöissä aiemmin toiminut Yrjö Ensio muutti tilanteen ja kokosi yksinäiset sudet uudeksi lippukunnaksi.