Jyväskylän Metsänkävijät
Jyväskylän Metsänkävijät on vuonna 1933 perustettu, Jyväskylässä toimiva poikalippukunta, lyhyesti JyMe. JyMe on verrattain pieni lippukunta, tällä hetkellä aktiivisia jäseniä on kuutisenkymmentä. Pienestä koosta on hyötyä; kaikki tuntevat hyvin toisensa ja lippukunnassa on tiivis yhteishenki. Lippukunnan kokoustila, kolo, sijaitsee Mäki-Matissa ja partiokämppä saunoineen Taka-Keljossa Sallaajärven rannalla.
Mitä partio on JyMessä?
Partio on seikkailuja. Partio on elämyksiä. Partio on jotain, mikä on vaikea selittää sanoin - on koettava se itse.
Nuoret ja lapset tapaavat viikoittain laumoissa ja vartioissa (pienryhmissä) nuorten vertaisjohtajien ja aikuisten partiojohtajien johdolla. Viikoittaisissa tapaamisissa opetellaan paitsi hauskoja, myös hyödyllisiä taitoja: suunnistamaan, tekemään ruokaa luonnossa, antamaan ensiapua ja niin edelleen. Uusia asioita opitaan tekemällä - ei kirjoista lukemalla. Partiossa toimitaan yhdessä: käydään retkillä kävellen tai hiihtäen, nukutaan teltassa, laavussa, rakovalkean lämmössä tai vaikka lumikammissa.
Kiinnostuitko?
Somessa tapahtunutta
Perinteet ja tunnukset
Kuten kaikilla partiolippukunnilla, on myös Jyväskylän Metsänkävijöillä perinteitä ja tunnuksia, joista useimmat juontavat juurensa lippukunnan perustamisvuoteen 1933.
Huivi
Partiolaisen tuntee kaulassa keikkuvasta partiohuivista. Partiohuiveja on monen värisiä ja kokoisia; meillä huivi on kaksivärinen, sinivalkea. Useimmiten väreistä toinen on muuttunut harmaaksi. Mänkijähuivin lippukunnan jäsen saa partiotaipaleensa alussa.
Sinivalkeasta huivista tuntee myös metsänkävijän, sillä kaikilla Metsänkävijälippukunnilla huivi on samanlainen. Suomessa Metsänkävijöitä on monta. Lue täältä kuinka monta ja mistä mänkijät ovat oikein peräisin.
Lippu
Jyväskylän Metsänkävijöiden lippu on vanha. Niin vanha, että sininen on aikojen saatossa muuttunut lähemmäksi vihreää. On siinä muutama paikkakin. Lippu on kuitenkin rakas, ja se on elämänsä aikana kokenut monta hienoa partiomarssia ja partiolupauksenantoa.
Karhu
Karhu on suuri ja jalo eläin. Karhu on iso, ruskea ja se syö marjoja. Samalla se on myös kaikkien metsänkävijöiden tunnuseläin. Karhu kuvastaa luonnossa liikkumista ja luonnon tuntemista.
Metsänkävijöillä leirejä koristavat usein sammalkarhut. Karhu näkyy myös JyMen lipussa sekä partiopaitaan kiinnitettävässä metsänkävijämerkissä
Huuto
Partiossa on tapana huutaa. On kiitoshuutoja, kannustushuutoja ja kaikenlaista muuta spontaania älämölöä. Yleensä myös jokaisella lippukunnalla on oma huutonsa, jonka kajauttamalla kerrotaan muille, että hei, täällä me nyt ollaan.
Metsänkävijähuuto ei avaudu helposti uudelle kuulijalle, sillä se on varsin ovela:
Ali viivoo,
Ali veivoo,
Ali viivoo, veivoo vum!
Viti Met
Viti Sän
Viti Kävi
Viti Jät
Viti Metsänkävijät, hei!
Historiaa
Jyväskylän Metsänkävijät perustettiin vuonna 1933. Lippukunnan perustaja Yrjö Ension mukaan mänkijät aloittivat talviretkeilyn ensimmäisinä Jyväskylässä, sillä aikaisemmin sitä ei ollut katsottu tarpeelliseksi.
Lippukunnan perustamisen aikoihin partiorintamalla oli kaksi valtakunnallista partiopoikaliittoa ''siniset'' ja ''ruskeat''. Jyväskylässä ei 1930-luvulla ollut ''ruskeita'', joten Jyväskylään muuttaneiden yksinäisten susien oli käännyttävä sinisiksi. Oulun Metsänkävijöissä aiemmin toiminut Yrjö Ensio muutti tilanteen ja kokosi yksinäiset sudet uudeksi lippukunnaksi.